Harmaakivikirkko myöhäiskeskiajalta

 

Keskiaikainen, paanukattoinen harmaakivikirkko on tehty todennäköisesti 1500-luvun alussa, joskin vanha perimätieto pitää sitä vanhempana. Joka tapauksessa kirkko on alunperin rakennettu roomalaiskatolisen seurakunnan tarpeisiin vieläkin vanhemman puukirkon tultua matkansa päähän.

 Tiilinen sakaristo on vuodelta 1784.

 

Kirkon länsipäädyssä on vuonna 1864 kivestä ja tiilestä rakennettu kellotapuli.  Siihen asti samalla paikalla oli puinen torni kannattelemassa kolmea kelloa. Vanhin kelloista on keskiajalta.

 

Kirkko on kolmilaivainen, tiiliholvattu ja valkoiseksi kalkittu pyhäkkö. Maalauksia seinistä ei ole löytynyt.

 

Kirkossa on useita keskiaikaisia puuveistoksia, mm. Pietari, Paavali, Pyhä Olavi, Pyhä Anna, nimetön apostoli ja Paratiisin käärme.

 

Kirkossa on myös Suomen vanhimpiin kuuluva vaivaisukko "Sokea Bartimeus". Se on kerännyt varoja diakoniatyölle ainakin 1700-luvun alusta lähtien.  Bartimeus on kunnostautunut myös maailmanmatkaajana ja käynyt näyttelyissä Italiassa asti. Triumfiristi kirkossa on 1500-luvulta. Alttaritaulun "Jeesus Getsemanessa" on maalannut Juho Forsell 1883 ja lasimaalauksen Brunar Allen 1929.

 

Esineistöön kuuluu myös Skandinavian vanhin ajoitettu kirkkolaiva vuodelta 1609. Sitä säilytetään Merikeskus Vellamossa Suomen merimuseossa Kotkassa. Asehuoneen holvikaaressa riippuu tarkka kopio alkuperäisestä.

 

Lisäksi Hauhon Pitäjäseuran esinemuseossa on useita kirkossa olleita esineitä.

 

Hauhon kirkko kuuluu tiekirkkojen ketjuun. Kesällä opastus päivisin, talvella sopimuksen mukaan.

 

Hauhon kirkon osoite on Danielson-Kalmarintie 1.