Rippijuhla on nuoren oma juhla

Rippikoulu on monille nuorille yksi nuoruuden kohokohdista, jota kannattaa juhlia!

Rippikoulun jälkeen nuoret tunnustavat konfirmaatiossa uskonsa ja tulevat seurakunnan täysivaltaisiksi jäseniksi.  Konfirmaatio toimitetaan kirkossa joko messun tai erillisen konfirmaatiomessun yhteydessä.

Konfirmaatio vahvistaa kasteen. Siksi konfirmoitavan tulee olla kastettu kirkon jäsen. Moni nuori kastetaankin rippikoulun yhteydessä.

Konfirmaatiossa rippikoulun käyneet saavat siunauksen ja tunnustavat uskonsa yhtymällä samaan uskontunnustukseen, joka luettiin heidän kastetilaisuudessaan. Kummi tai muu läheinen aikuinen voi konfirmaatiossa osallistua nuoren siunaamiseen seurakunnan työntekijöiden kanssa.

Koko seurakunta rukoilee konfirmoitujen nuorten puolesta ja he käyvät ensimmäisen kerran itsenäisesti ehtoollisella.

Konfirmaatiopäivänä

Konfirmoitavat saapuvat kirkolle sovittuun aikaan ennen tilaisuuden alkua albojen pukemista varten. Alba on valkea puku, joka muistuttaa kasteen armosta ja anteeksiantamuksesta.

Valokuvauksen ja videokuvauksen suhteen on syytä kirkossa harjoittaa malttia, jotta konfirmoitavat ja tilaisuuden harras luonne eivät häiriinny. Kuvaaminen tapahtuu omalta paikalta.

Konfirmaation toimittamisen ja messun jälkeen rippikoulun ohjaajat jakavat nuorille todistukset. Sukulaiset voivat onnitella konfirmoituja kukkasin ja ottaa valokuvia.  

Rippijuhlan voi järjestää kotona tai esimerkiksi seurakuntien tiloissa. Rippikoulun työntekijät ja isoset voi kutsua rippijuhlaan.

Konfirmaatio tuo oikeuksia

Rippikoulun ja konfirmaation jälkeen nuori on täysivaltainen seurakunnan jäsen ja saa useita oikeuksia kirkossa:

  • Voi toimia kummina
  • Voi käydä itsenäisesti ehtoollisella
  • Voi äänestää seurakuntavaaleissa (16-vuotiaana) ja asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa (18-vuotiaana)
  • Voi mennä kirkossa naimisiin (18-vuotiaana)