Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kasteessa lapsi liitetään seurakunnan yhteyteen. Kaste perustuu Jeesuksen antamaan kaste- ja lähetyskäskyyn (Matt. 28:19-20).
Useimmat kastettavat ovat sylilapsia, mutta myös aikuinen, jota ei lapsena ole kastettu, voidaan kastaa. Monia nuoria kastetaan rippikoulun yhteydessä. Viisitoista vuotta täyttänyt alle 18-vuotias voi tulla kastetuksi ja liittyä kirkkoon vanhempiensa luvalla.
Kastettavan lapsen vanhemmista vähintään toisen on oltava kirkon jäsen. Uskonnonvapauslaissa säädetään uskontokunnan määräytymisestä. Lapsi seuraa äidin uskontokuntaa elleivät vanhemmat toisin sovi. Elleivät vanhemmat ole avioliitossa keskenään, on heidän tässä tapauksessa tehtävä lisäksi sopimus lapsen yhteisestä huoltajuudesta.
Lapsen syntymän jälkeen seurakunnasta lähetetään lapsen vanhemmille rekisteröinti-ilmoitus, joka annetaan täytettynä papille ennen kastetoimituksen alkua. Nimi-ilmoituksen allekirjoittavat molemmat aviovanhemmat. Lapsi on merkittävä väestörekisteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Sitä ennen on sopivaa toimittaa kaste.
Kasteesta on hyvä sopia ajoissa, mielellään kahta tai kolmea viikkoa ennen aiottua kastepäivää. Jos toivotaan tutun papin tulevan toimittamaan kasteen, vanhemmat voivat sopia asiasta suoraan hänen kanssaan. Papin ja tilan varauksesta voi sopia myös soittamalla seurakunnan kirkkoherranvirastoon toimistosihteerille. Pappi tulee mielellään vierailulle kastekotiin etukäteen, jolloin tilaisuuden yksityiskohdista voidaan sopia yhdessä.
Kaste voidaan järjestää lapsen kotona tai seurakunnan tiloissa.
Kastetun nimi luetaan seurakunnan messussa yleensä noin viikon kuluttua kasteesta. Messussa hänen puolestaan myös rukoillaan.
Kastettu lapsi voi osallistua ehtoolliselle sen jälkeen, kun vanhemmat, isovanhemmat tai kummit ovat keskustelleet hänen kanssaan ehtoollisesta ja lapsi riittävästi ymmärtää ehtoollisen merkityksen.
Kastettuna lapsi on heti täysivaltainen seurakunnan jäsen. Häntä kutsutaan seurakunnan kerhoihin ja tapahtumiin, aikanaan myös rippikouluun.
Kummius on arvokas tehtävä. Lapsella pitää olla vähintään yksi kummi, joka on konfirmoitu evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen. Lisäksi kummeina voi olla muuhun kirkkomme toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia henkilöitä. Kristilliseen kirkkoon kuulumaton ei voi toimia kummina. Kummin tehtävä on tukea lapsen kristillistä kasvua. Esirukous kummilapsen puolesta sekä aika ja läheisyys ovat arvokkaimpia asioita, joita kummi voi lapselle antaa.
Kasteessa Jumala kutsuu jokaisen nimeltä omakseen. Kasteessa ihminen saa jotain, minkä vain Jumala voi hänelle lahjoittaa: uskon, armon ja siunauksen.
Tämä lahja annetaan jo lapselle. Jeesus sanoi, että sallikaa lasten tulla luokseni, sillä sen kaltaisten on Jumalan valtakunta (Mark. 10:13-16). Kasteen arvo ei riipu meidän asenteestamme, sillä kaste ja usko ovat Jumalan teko meissä.
Kaste on tärkein kirkollisista toimituksista, ja kirkon jäseneksi voi tulla vain kasteen kautta. Kaste on uskonelämän perusta. Siinä kastettava tulee osalliseksi Jumalan armosta ja rakkaudesta. Jumala vahvistaa kastetun uskoa Pyhän Henkensä avulla. Kaste on aina voimassa. Sen liitto on varma silloinkin, kun oma uskomme horjuu.
Kristillisestä opetuksesta vastaavat kastetun lapsen vanhemmat, kummit ja seurakunta yhdessä. Lapsen vanhempien ja kummien tärkein hengellinen tehtävä on lapsen puolesta rukoileminen.
Osa kastetun lapsen kristillistä kasvatusta voivat olla iltarukouksen opettaminen tai kirkossa käyminen. Omalla esimerkillä on tärkeää osoittaa lapselle, että yhdessä elämiseen kuuluvat anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen.
Seurakunnassa lapsi voi saada hengellistä opetusta muun muassa perhe- ja päiväkerhossa, pyhäkoulussa, lasten- ja varhaisnuorten toiminnassa ja rippikoulussa.